Antaisitko rokotuksen omalle lapsellesi

04.07.2018

"Oletko ottanut rokotuksen omalle lapsellesi?" Keskutelimme lastenneuvolan kahden terveydenhoitajan kanssa luottamuksesta, rokottamisesta ja hyvästä kohtaamisesta.

Nina Myrevik Eklund ja Anki Sundelin

Nina Myrevik-Eklund ja Anki Sundelin istuvat tauolla Pietarsaaren neuvolan imetystuolissa. He työskentelevät normaalisti Ähtävän-Kolpin neuvolassa, mutta tänään he osallistuvat lasten laaturyhmän kokoukseen.

Heidän työhistoriansa lastenneuvolassa on eri pituinen. Anki aloitti opintonsa, kun Nina syntyi, mutta he jakavat tärkeän kokemuksen – he ovat molemmat äitejä.

– Äitiys muutti paljon. Vaikka olin ollut poissa töistä yli vuoden, tunsin itseni paljon varmemmaksi ja kokeneemmaksi töihin palattuani. Nyt tiesin oikeasti, millaista on olla äiti, 3-vuotiaan lapsen äiti Nina kertoo.

Neuvolakäynti

Anki on samaa mieltä. Hänen kaksi tytärtään ovat jo aikuisia. Hänellä on myös 20 vuoden kokemus hoitoalalta, mikä vie töissä melko ainutlaatuisiin tilanteisiin.

– Olen kulkenut työni kautta määrättyjen ihmisten rinnalla heidän syntymästään asti siihen saakka, kun heistä itsestään on tullut äitejä. Se on mahtava kokemus ja koen tuntevani heidät erittäin hyvin.

 

Tieto johon voi luottaa

Neuvola ei ole suinkaan ainoa lasten terveydestä tietoa antava taho. Netistä löytyy monia vinkkejä ja neuvoja tarjoavia sivustoja, eri tasoisia. Niiden suurin ongelma on, että neuvojen antaja ei ole koskaan tavannut neuvojen etsijää.

– Olen jutellut vanhempien kanssa, jotka ovat olleet täysin varmoja siitä, että lapsen terveydessä on jotakin vialla. He ovat googlanneet ja googlanneet ja lähes tehneet diagnoosin seuraavalle neuvolakäynnille tullessaan. Silloin saatamme havaita, että se mitä he ovat huomanneet ovatkin ikäkauteen kuuluvia asioita, Nina kertoo.

Laatutyöryhmän kokous

Molemmat kokevat kuitenkin neuvolan olevan edelleen se paikka, johon vanhemmat luottavat.

– Kun he tekevät päätöksiä esim. rokotuksista, he esittävät usein ratkaisevan kysymyksen meille. He kysyvät, olemmeko ottaneet rokotuksen omille lapsillemme. Kun kerron että olen, heidän on helpompi tehdä päätös, Nina toteaa.

 

Huoli rokotuksista

Rokottaminen on silti asia, joka on herättänyt vanhemmissa huolta viime vuosina ja osa vanhemmista on päättänyt jättää lapsensa kokonaan rokottamatta.

– Rokotuskriittisten osuus on kasvanut merkittävästi siitä, kun itse aloitin 20 vuotta sitten, mihin me luonnollisesti suhtaudumme vakavasti. On ikävää, että niin monet edelleen yleistävät kaikki rokotteet vanhan sikainfluenssarokotteen kaltaisiksi. Erityisesti lasten rokotteet, joita on tutkittu niin uskomattoman paljon. Tämä vaikuttaa pieniin viattomiin lapsiin ja muihin suojattomiin ryhmiin, Anki sanoo huolestuneesti.

Hän viittaa laumasuojaan. Mitä useampi ottaa rokotteen sitä paremman suojan koko väestö saa.

Vauva - Huoli rokotuksista

He jotka eivät ole ehtineet ottaa rokotusta (esim. vastasyntyneet) tai jotka eivät voi ottaa rokotusta lääkityksen tai sairauden vuoksi, ovat suojassa, koska heidän ympäristössään olevat ihmiset on rokotettu. Jos rokotuskattavuus laskee, näillä ryhmillä on riski sairastua ensimmäisinä ja kaikkein vakavimmin. Pahimmassa tapauksessa voi syntyä skenaario, joka saa kevään hinkuyskätapaukset kalpenemaan.

– Samalla ymmärrämme, että vanhemmat miettivät. Me kaikki haluamme omille lapsillemme hyvää, Nina lisää.

– Kyllä, ja keskustelut jotka käymme täällä vanhempien kanssa ovat aina hyvin asiallisella pohjalla. Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiinsä. Tärkeintä on, että he saavat meiltä tietoja ja että vastaamme heidän kysymyksiinsä, Anki toteaa.

 

Hyvä kohtaaminen

Tauko päättyy pian. Nina ja Anki jatkavat lasten laaturyhmän kokousta. Ryhmän tehtävänä on kehittää Sosiaali- ja terveysviraston neuvontatyötä, sekä varmistaa että jokaisen työskentely noudattaa samaa viitekehystä.

Pöydällä on kaksi sinistä mappia, joiden sisältöön työskentely lastenneuvoloissa Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Luodossa ja Pedersören kunnassa perustuu.

Laatutyöryhmän kansiot

– Uran alkuvaiheessa suuri osa ajattelutyöstä kohdistuu käytännön yksityiskohtiin, mutta näiden mappien ohjeista on paljon apua. Vähitellen pystyy keskittymään vanhempien ja lasten hyvään kohtaamiseen, kuuntelemaan herkällä korvalla ja olemaan läsnä, Anki selittää.

Tärkein oppi ei löydy kuitenkaan näiden kahden mapin kansien välistä.

– Kanssaihmisyys, sanoisin sen olevan kaikkein tärkeintä tässä työssä. Kanssaihmisyydellä pääsee pitkälle, Anki sanoo.

– Kyllä ja tietoisuudella ihmisten erilaisuudesta. Jokaisella kohtaamallamme ihmisellä on erilainen tausta ja kukin reagoi omalla tavallaan, Nina lisää lopuksi.

Siirry "Ajankohtaiset tiedotteet"-sivulle
Viimeksi muokattu 28.06.2018