Lapsen huoltajuus

Jos lapsi syntyy avioliitossa, ovat molemmat vanhemmat yhdessä hänen huoltajiaan. Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on äiti hänen huoltajansa. Jos isyys on vahvistettu, vanhemmat voivat sopia myös yhteishuoltajuudesta.

Lapsen juridisia huoltomuotoja ovat yhteishuolto ja yksinhuolto. Huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan sekä oikeus tavata molempia vanhempiaan.

Huoltomuodot

Yhteishuollossa vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät päätökset. Yhteishuolto edellyttää vanhempien kykyä toimia yhdessä lapsen parhaaksi.

Jos vain toinen vanhemmista on yksin lapsen huoltaja, hänellä on oikeus tehdä lasta koskevat päätökset yksin.

Viranomaiset (esimerkiksi päiväkoti, koulu, terveydenhuolto tai sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.

Vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona:

a) Tehtävien jaosta huoltajien kesken, kun lapsella on kaksi tai useampia huoltajia

b) Oheishuollosta eli huollon antamisesta vanhemman ohella muulle henkilölle

c) Tietojensaantioikeudenantamisesta

Vanhemmalle, joka ei ole lapsen huoltaja, taikka muulle henkilölle voidaan antaa sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta. Erillisellä tietojensaantioikeudella voidaan edistää huollosta erotetun vanhemman tai lapselle läheisen henkilön mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen.

Asuminen

Suomen lain mukaan henkilöllä voi olla virallisesti vain yksi osoite. Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä.

Asuinpaikasta sovittaessa lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi.

Lapsen tapaamisoikeus

Jos vanhemmat asuvat erillään, on lapsella oikeus tavata ja pitää yhteyttä vanhempaansa, jonka kanssa hän ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman, että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla.

Tapaamissopimus tulee laatia lapsen yksilöllisen elämäntilanteen pohjalta. Ennustettavuus on lapselle tärkeää.

Jos vanhemmat ovat yksimielisiä tapaamisiin liittyvistä yksityiskohdista, he voivat tehdä asiasta kirjallisen sopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Vaihtoehtoisesti vanhemmat voivat vahvistaa laatimansa sopimuksen käräjäoikeudessa.

Lapsen osallisuuden vahvistaminen

Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä asumisesta ja tapaamisista. Lapsen mielipiteen selvittäminen on ensisijaisesti huoltajien tehtävä. Lastenvalvoja voi myös tarvittaessa keskustella lapsen kanssa henkilökohtaisesti.

Jos sopimukseen ei päästä

Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, he voivat hakea asiaan päätöstä käräjäoikeudesta ns. hakemusasiana. Siinä tapauksessa lastenvalvoja laatii oikeuden pyynnöstä selvityksen.

Ota yhteyttä lastenvalvojaan, jos sinulla on kysyttävää tai haluat varata ajan!

Viimeksi muokattu 30.04.2020